Eila Hiltunen – Materian runous

Ihmiset

Eila Hiltunen – Materian runous

7. joulukuuta 2024

Eila Hiltunen (1922–2003) oli aikansa kansainvälisesti tunnetunnetuimpia suomalaisia kuvanveistäjiä. Hän käytti teoksien työstämiseen paljon hitsausta, johon hän perehtyi 1950-luvun lopulla.

Reetta Verho

Tunnetuin Hitusen teos on vuonna 1967 paljastettu Jean Sibeliuksen muistomerkki eli Sibelius-monumentti. Hänen töitään on myös Ranskassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa, Iranissa, Saudi-Arabiassa, Saksassa ja Italiassa.

Eila Hiltusen teos Sibelius-monumentti

Kuvanveistäjä Eila Hiltunen syntyi 1922 Sortavalassa. Hänen tunnetaan parhaiten Sibelius-monumentista, joka paljastettiin vuonna 1967 Töölössä, Helsingissä. Hiltunen eli lapsuutensa Haminassa autoalan yrittäjä Usko Hiltusen ainoana lapsena. Ensimmäisen hitsauskokeilun hän teki jo kahdeksanvuotiaana salaa ystävänsä kanssa isänsä metalliverstaassa Haminassa.

Isän työn perässä perhe muutti Lahden kautta Helsinkiin, jossa Hiltunen pääsi ylioppilaaksi vuonna 1942. Hän pääsi opiskelemaan Ateneumiin kuvataidetta. Hiltusen ensimmäinen näyttely Suomessa oli vuonna 1950. Hänen varhaisia teoksiaan ovat mm. Pusulan vuonna 1947 ja Simpeleen vuonna 1953 paljastetut sankarimuistomerkit. Uransa alussa Hiltunen työskenteli muovailun ja valamisen parissa.

Hitsatut teräsveistokset

Kuvanveistotaiteeseen hitsaus tuli mukaan jo 1920-luvulla ja Eila Hiltunen innostui siitä vuonna 1957. Häntä houkuttelivat erityisesti hitsaamisen antamat mahdollisuudet erilaisten muotojen ja pintojen toteuttamiseen. Aviomies Otso Pietinen kannusti Hiltusta hitsaukseen, ja Munkkiniemen kodin pihalle rakennettiin hitsaustila. Hiltunen syvensi metallinkäsittelytaitojaan vuonna 1958 stipendimatkallaan taidekoulussa Yhdysvalloissa. Alkuun hän hitsasi itse teoksensa, mutta pian hän alkoi käyttää hitsaaja-avustajaa.

Eila Hiltusen hitsausvälineistöä 1960-luvulta.

Eila Hiltusen hitsausvälineistöä 1960-luvulta.

Eila Hiltunen hitsaamassa 1960-luvulla. Kuvan on ottanut hänen aviomiehensä Otso Pietilä.

Eila Hiltunen hitsaamassa 1960-luvulla. Kuvan on ottanut hänen aviomiehensä Otso Pietilä.

Eila Hiltusen veistos "Esiäiti"

Eila Hiltusen veistos "Esiäiti"

Eila Hiltunen erikoistui hitsattuihin teräsveistoksiin, joita toteutettiin julkisiin tiloihin ja paikkoihin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Näin syntyivät hänelle tunnusomaiset teokset, joiden keskeisinä teemoina ovat liikevaikutelma sekä luontoon liittyvät kasvit. Myöhemmin hän sovelsi hitsaustekniikkaa teräksen lisäksi muun muassa kupariin ja alumiinipronssiin.

Sibelius-monumentin lisäksi kuvanveistäjä Hiltusen tunnettuja teoksia ovat mm. Suomen Pankin suihkukaivo nimeltä Kuparikonstruktio sekä Tampereella sijaitseva veisto Veden alla. Hiltusen teoksia on nähtävillä myös monissa ulkomaisissa kaupungeissa, mm. Montrealissa, Jeddassa, Teheranissa, Roomassa, New Yorkissa ja Berliinissä.

Eila Hiltunen eli nuoruutensa sota-aikana. Hän avioitu vuonna 1944 valokuvaaja Otso Pietisen kanssa. He saivat kaksi lasta. Avioliiton alussa Hiltusen aviomies eli hiljaisessa toivossa, että Eila keskittyisi perhe-elämään ja unohtaisi ”tyttömäisen haihattelun” kuvanveistäjän urasta. Vuosien kuluessa Pietinen sopeutui elämään kuvanveistäjän aviomiehenä. Perheen ateljeetalo valmistui 1950-luvulla Munkkiniemeen Helsinkiin. Perhe hankki toiseksi asunnokseen keskiaikaisen linnoitustornin Monticchiellon kylästä Toscanasta Italiasta. Italian koti oli Eila Hiltuselle hyvin tärkeä, ja hänellä oli sielläkin ateljee.

Eila Hiltunen kuoli Helsingissä vuonna 2003 ja hänet on haudattu Hietaniemen Hautausmaan Taiteilijamäelle, Helsinkiin.

Artikkeli on julkaistu alunperin Hitsaustekniikka-lehden julkaisussa 06/2022.

Reetta Verho
Author

Reetta Verho

Manager, Welding Services at Kemppi Oy. International Welding Engineer (IWE) who is an active member in ISO standardization committees. Board member in The Welding Society of Finland. Passionate about welding quality and the development of welding production. Member of: K105 National mirror committee for welding, ISO/TC44/SC10 Quality management in the field of welding ISO/TC44/SC11 Qualification requirements for welding and allied processes personnel.

Lisää blogikirjoituksia

Art of Welding Competition - more than just about winning

Art of Welding Competition - more than just about winning

Since commencing in 2020, the annual Kemppi Australia Art of Welding Competition has gone from strength to strength. The competition receives numerous entries from both professional and amateur artists hoping to be selected as a winner.

Ihmiset

Artistic steel construction with Kemppi

Artistic steel construction with Kemppi

When you think about welding, what is the first thing that pops up in your mind? For some, it could be a welder’s helmet, or perhaps an electric arc. If you thought of Kemppi, you just made hundreds of Kemppi Group employees smile for doing a great job!

Ihmiset

Satakiloinen mansikka parlamentin pihalla

Satakiloinen mansikka parlamentin pihalla

Taiteilija Jukka Lehtisen teoksessa satoja metrejä hitsisaumaa juoksee pitkin lehtiruoteita. Suuret kukat kurottavat kolmen ja puolen metrin korkeuteen, ja ilmassa roikkuu kaksi reilusti satakiloista teräsmansikkaa. Tämä eduskunnan tilaama hitsausveistos toteutettiin Kempin laitteilla.

Ihmiset

Miten valita hitsausmaski ja raitisilmajärjestelmä – turvallisuus etusijalla

Miten valita hitsausmaski ja raitisilmajärjestelmä – turvallisuus etusijalla

Oikean hitsausmaskin ja raitisilmajärjestelmän valinta on ratkaisevan tärkeää työntekijän turvallisuudelle. Vaikka kustannukset ovat luonnollisesti osa päätöksentekoa, tehokas ja korkealaatuinen suojaus tulee aina asettaa etusijalle.

Turvallisuus, Ihmiset

Terästen hitsaus erikoisprosesseja hyödyntämällä

Terästen hitsaus erikoisprosesseja hyödyntämällä

Seostamattomien ja niukkaseosteisten rakenneterästen, eli ns. mustien terästen hitsausta saatetaan monesti pitää yksinkertaisena tehtävänä. Niiden hitsauksessakin on kuitenkin omat erityispiirteensä, jotka paikoitellen aiheuttavat haasteita hitsauksen suorittamiseen.

Käsinhitsaus, Hitsauksen ABC

Uusi Kempin robotiikkatiimi

Uusi Kempin robotiikkatiimi

Kohti strategisia tavoitteita ja parempaa asiakaskokemusta

Ihmiset

Tilaa uutiskirjeemme ja saat ensimmäisten joukossa tietää Kempin uusimmat uutiset.

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että Kemppi lähettää sinulle markkinointiviestejä.

Kaarihitsauksen edelläkävijä

Kemppi on kaarihitsausteollisuuden muotoilujohtaja. Olemme sitoutuneet parantamaan hitsauksen laatua ja tuottavuutta valokaaren jatkuvalla kehittämisellä ja työskentelemällä vihreämmän ja tasa-arvoisemman maailman puolesta. Kemppi toimittaa vastuullisia tuotteita, digitaalisia ratkaisuja ja palveluita ammattilaisille teollisuushitsausyrityksistä yksittäisiin urakoitsijoihin. Tuotteiden käytettävyys ja luotettavuus ovat ohjenuoramme. Kokenut kumppaniverkostomme kattaa yli 70 maata, jotta sen asiantuntemus on aina paikallisesti saatavilla. Kempin pääkonttori sijaitsee Lahdessa ja liikevaihtomme vuonna 2023 oli 209 miljoonaa euroa. Työllistämme yli 650 asiantuntijaa 16 maassa.

Kemppi – Designed for welders

Copyright © 2024 Kemppi Oy