Turvallisuus
Hitsaushuurujen poisto vähentää tehokkaasti työperäisiä terveysriskejä
4. maaliskuuta 2021
Huoli terveysriskeistä, joille hitsaajat altistuvat haitallisten hitsaushuurujen vuoksi, on saanut aikaan joukon toimenpiteitä EU:n ja kansallisella tasolla. ISO 21904-3-standardin päivitetty versio määrittää huurunpoistopistoolien tehokkuuden mittaustavat, minkä perusteella ostopäätöksen tekijöillä on paremmat mahdollisuudet vertailla markkinoilla olevia vaihtoehtoja. Kemppi on testannut uudet, huurujen poistoon suunnitellut Flexlite GF -MIG-hitsauspistoolit uuden standardin mukaisesti, ja tulokset ovat vakuuttavia.
Mia Heiskanen
On yleisesti tiedossa, että hitsaustyössä syntyy huuruja ja kaasuja, jotka voivat olla hengitettyinä terveydelle haitallisia. Erityisesti ruostumattoman teräksen ja alumiinin hitsauksen yhteydessä syntyvät hitsaushuurut ovat haitallisia hengitysteille. Niihin liittyy todettuja karsinogeenisiä vaikutuksia, joten hitsaajan suojaaminen on välttämätöntä.
Yleinen tietoisuus työperäisistä sairauksista ja riskeistä on kasvanut. Sen seurauksena työnantajille on asetettu uusia määräyksiä ja vastuita. On syytä olettaa, että uusia lakeja, tiukentuvia määräyksiä ja sanktioita tulee voimaan myös lähitulevaisuudessa.
Ammattihitsaajien työturvallisuutta ei voi enää ohittaa, etenkin kun EU-direktiivissä 2004/37/EY on asetettu jäsenmaille tiukat altistumisrajat. Direktiivin tarkoituksena on suojata työntekijöitä karsinogeeneiltä ja perinnöllisiä muutoksia aiheuttavilta vaarallisilta aineilta työympäristössä.
Miten direktiivi velvoittaa EU-jäsenmaita? Se velvoittaa työnantajat käyttämään oikeita menetelmiä työympäristön karsinogeeneille ja mutageeneille altistumisen mittaamiseen. Hitsaushuurujen ja ilman epäpuhtauksien mittaustapojen yhtenäistäminen ja vertailukelpoisuus on tärkeää, sillä vain siten voidaan varmistaa, että työntekijät kaikkialla EU:ssa nauttivat samanlaista työterveydellistä suojaa.
Toimeen on tartuttu niin kansallisella tasolla kuin myös yritysten ja hitsaajien parissa. Maat ovat ottaneet käyttöön erilaisia käytännön ratkaisuja, joilla pyritään suojaamaan hitsaustyötä tekevien terveyttä. Ranskassa on käytössä pieniä, enintään 10 työntekijän yrityksiä koskeva työperäisten sairauksien estämisen ja hitsausturvallisuuden edistämisen malli, joka tarjoaa yrityksille rahallista tukea kaarihitsauksen (MIG/MAG, TIG tai päällystettyjä hitsauspuikkoja käyttävien menetelmien) aiheuttamien haittojen torjuntaan. Tuen tavoitteena on auttaa yrityksiä hankkimaan hitsausvälineitä, joiden teknisten ominaisuuksien ansiosta hitsaushuurut voidaan ottaa talteen kaarihitsauksessa. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi yritykselle, joka siirtyy perinteisistä MIG-hitsauspistooleista huurunpoistopistoolien käyttöön. Kyseessä on tukimuoto, joka kattaa 20–50 % verottomasta kokonaisinvestoinnista.
Toinen esimerkki on uudistettu ASA-lainsäädäntö (laki syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä), joka tuli voimaan Suomessa syyskuussa 2020. ASA-lainsäädännössä on tunnistettu karsinogeeniset aineet ja niihin liittyvät prosessit, joita ovat esimerkiksi ruostumattoman teräksen hitsaaminen ja polttoleikkaus. Lain mukaan työnantajan on ylläpidettävä ASA-rekisteriä työssään syöpävaaralle altistuvista työntekijöistä ja heidän vuosittaisesta altistumisestaan työtunteina. Raportointi on pakollista, mikäli altistumisen vuosittainen viitearvo työtunteina ylittyy.
Painetta uudistuksiin lisää myös se, että maailmalta on kantautunut tietoa hitsaajien omista vaateista saada käyttöön paremmat työvälineet. Jotkut ovat jopa menneet lakkoon kehnojen työolojen, kuten työympäristön heikkolaatuisen ilman ja riittämättömien turvavarusteiden vuoksi.
Hyvä uutinen on se, että tietoisuuden lisääntyminen ja tiukentuneet määräykset ovat pakottaneet myös hitsauslaitteiden valmistajat kehittämään tuotteita, jotka minimoivat tehokkaasti hitsaajien terveysriskejä. Positiivinen kierre syntyy, kun työvälineiden hankinnoista vastaavat henkilöt tekevät aiempaa parempia ostopäätöksiä. Mutta mitä vaihtoehtoja on tarjolla haitallisilta hitsaushuuruilta suojautumiseen?
Hitsaushuurujen poistoon voi käyttää ilmanvaihtoa tai työpistekohtaista imulaitetta. Ne eivät tosin ole kovinkaan käytännöllisiä ratkaisuja esimerkiksi telakoilla tai muissa vastaavissa kohteissa, joissa hitsataan suurikokoisia kappaleita. Lähtökohtana tulisi olla, että koneet, laitteet ja niiden käyttötavat suojaavat käyttäjiä ja lisäävät turvallisuutta parhaalla mahdollisella tavalla.
Tätä taustaa vasten huurunpoistopistooli on erinomainen markkinoilla oleva ratkaisu tehokkuutensa ja joustavuutensa ansiosta. Huurunpoistopistooli nimittäin kerää huurut suoraan kohteesta eli ennen kuin ne ehtivät leijailla hitsaajan ja muiden samassa tilassa työskentelevien hengitysteihin. Siten koko tiimi voi työskennellä turvallisessa työympäristössä.
On hyvä muistaa, ettei huurunpoistopistooli ole suinkaan uusi keksintö. Tänä päivänä niille on kuitenkin luontaista kysyntää viime vuosien aikana voimaan astuneiden, uusien työturvallisuutta ja terveyttä koskevien vaatimusten seurauksena.
Yleisesti hitsauspolttimia koskeva päästandardi on IEC 60974-7, ja sen tarkoituksena on yhtenäistää hitsauspolttimia koskevat kriteerit. Toukokuussa 2020 laitevalmistajille säädettiin pakolliseksi velvollisuus ilmoittaa huurunpoistopistoolin hyötysuhde ISO 21904-3 ‑standardin mukaisesti mitattuna. ISO 21904-3 ‑standardissa määritellään huurunpoiston mittaustavat sekä mittaukseen käytettävien laitteiden tyypit.
IEC 60974-7 ‑standardin vuoden 2019 versiossa säädettiin pakolliseksi valmistajan velvollisuus ilmoittaa huurunpoistopistoolin hyötysuhde ISO 21904-3 ‑standardin mukaisesti mitattuna.
Asiakasta kiinnostavia mittareita ovat pistoolin kokonaisvuotoarvo, mikä puolestaan vaikuttaa huurunpoistotehokkuuteen. Nämä ovat tärkeitä arvoja, sillä hitsauspistoolissa on liittimiä ja pyöriviä osia ja kokonaisvuotoarvo ilmaisee imusuuttimen ja huuruimurin liittimen välisen vuodon määrän. Kokonaistehokkuus siis kertoo, kuinka suuren osuuden huurunpoistopistooli saa huuruista talteen koko hitsausprosessin aikana. Kempin Flexlite GF ‑mallin hyötysuhde on 95 % ISO 21904-3 ‑standardin vaatimusten mukaan mitattuna.
“Kemppi on suorittanut ISO 21904-3 -standardin mukaisia huurunpoistotehokkuutta mittaavia testejä ensimmäisten hitsauslaitevalmistajien joukossa koko maailmassa. Se todistaa, että Flexlite GF -huurunpoistopistoolit vastaavat täsmällisesti standardoituihin nykyvaatimuksiin, ja uskomme tämän standardin mukaisten menetelmien olevan tulevaisuudessa yleisesti käytetty mittausmenetelmä, jota kaikki noudattavat”, sanoo Kemppi Oy:n hitsauspoltinten liiketoimintayksikön kaupallinen johtaja Florian Hegemann.
Hegemannin mukaan Flexlite GF:n testitulokset ovatkin luotettava vertailukohta, jota hankinnoista päättävän on helppo käyttää apuna vertailtaessa eri valmistajien huurunpoistopistooleita.
Mia Heiskanen
CEO & Content Producer at Commia Oy. Long history of working with B2B content as an entrepreneur, author, content producer, journalist, editor-in-chief, and translator. Passionate about value-adding content that gives new perspectives for the reader, excited about exploring the fascinating world of welding with interesting angles to dive into.